Futis kuuluu kaikille! -tapahtumaan:

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Otteluennakko TPV-BK-46 & Säärelä LIVE su 10.7. klo 16.00 @Tammela

Kevätkierros huipentuu sunnuntaina


Sunnuntaina on luvassa hieno futispäivä. Erityisesti jalkapallomaailman huomio kiinnittyy Tammelan stadionille, jossa pelataan TPV:n ja BK-46:n välinen taisto. Maailmanluokan oheisohjelmasta vastaa Säärelä. Luultavasti punk ja futis pelastavat planeetan siinä sivussa.

Tampereen Pallo-Veikot on pelannut tuloksellisesti vahvaa kautta. Nyt TPV on kohdannut yhtä vaille kaikki lohkon joukkueet ja sarjasijoitus on komeasti toinen.  Avauskierros saa hienon päätöksen, kun vastaan asettuu kolmatta sijaa pitelevä Karjaan BK-46. Rakoa joukkueiden välillä on vain yksi piste. Kentällä saatetaan nähdä myös väkevää liigakokemusta TPV:hen palanneen Mikko Innasen hahmossa.

Lohkon kärjessä humisee Fc Honka viiden pisteen erolla. Latvaan asti yltäminen voi olla TPV:lle vaikeaa, mutta kakkossijasta kannattaa kamppailla. Miesten Kakkosta pelataan tänä vuonna kolmessa lohkossa ja eniten pisteitä kerännyt lohkokakkonen pääsee mukaan syksyn nousukarsintoihin. Voitolla Punakone pääsisi öljyämään konettaan varsin hyvistä asetelmista. Sunnuntain ottelun jälkeen on nimittäin tiedossa parin viikon kesätauko.

TPV menestyy vain joukkueena pelatessaan. Kuva Janne Pirinen.

BK-46 lähti kuluvaan kauteen uuden valmentajan, Tero Forssin johdolla. Myös pelaajistossa tapahtui jonkin verran muutoksia ja miehistö oli kasassa melko myöhään. Näistä syistä johtuen BK:n ei uskottu yltävän aivan kärkiryhmään. Lohko on kuitenkin ollut odotetun yllätyksellinen, ja kun BK on pystynyt välttämään pidemmät huonot jaksot, on joukkue keikkunut käytännössä läpi kauden kolmen parhaan joukossa.

BK elää maaleistaan


BK-46 on onnistunut maalinteossa kaikissa pelaamissaan otteluissa. Toisaalta myös vastustaja on toimittanut pakettia perille toistuvasti: oma maaliverkko on säilynyt koskemattomana vain EsPaa ja Kiffeniä vastaan. Ottelukohtainen maalikeskiarvo on peräti 4,0.

Erityisesti Casper Källbergin kanssa TPV-miehistön tulee olla varuillaan. Maalipörssin kärkimies on viimeistellyt kuluvalla kaudella yhdeksän osumaa. Näyttöjä on jo kahden vuoden takaa, jolloin Källberg naulasi 21 kaappia. Viime kausi kului Ykkösen EIF:ssä, mutta kun paikkaa avauksesta ei löytynyt, palasi Källberg Karjaalle.

Tero Forss, onko BK:n pelitapa sellainen, että maaleja syntyy?

- Olemme tehneet töitä yhtenäisyyden eteen. Pelaajistomme on vaihtunut melko paljon. Joukkuepelaaminen pitää opetella ja se ei tapahdu muutamassa kuukaudessa. Hitsaamme palasia edelleen yhteen ja ehkä senkin vuoksi takaiskuja on tullut.

- Joukkueessa on erilaisia pelaajia. Olemme muokanneet perusryhmitystämme aika usein. Aikanaan pelaajana nautin 4-4-2 -systeemistä ja myös valmentaja ajattelen sen olevan ihan ok ryhmitys. Mutta lähinnä menemme sen mukaan, mitä pelaajia meillä on käytettävissä.

Länsi-Uusimaa on todellista jalkapalloseutua. Alueelta löytyy perinteistään ylpeitä seuroja kuten Hangon IK, Tammisaaren EIF ja Karjaan BK-46. Tänä kesänä joukkueet pelaavat eri sarjatasoilla, joten ikimuistoisia paikallisderbyjä ei ole tarjolla. Futiskulttuuri kuitenkin elää ja voi hyvin. Tästä esimerkkinä vaikkapa BK-46:n aktiivinen kannattajaryhmä Pålkkasvinen.

Puolustus vs hyökkäys?


TPV on puolestaan elänyt puolustuksestaan, sillä omiin on mennyt alle yksi osuma per ottelu. Kauden otteluiden maalikeskiarvo on kakkosen tasolle alhainen 2,3. Vain Atlantiksen otteluissa on nähty vähemmän osumia. TPV:n valmentaja Anssi Ylinen on alkusesongin aikana korostanut monasti, että hän lähestyy peliä nimenomaan puolustuksen kautta. Se on osa-alue, joka on pyritty saamaan aivan ensimmäiseksi kuntoon.

Pitää muistaa, että jalkapallossa puolustuspelaaminen ei tarkoita pelkästään reagoimista vastustajan pelaamiseen näiden hallitessa pelivälinettä. Nimenomaan tilanteenvaihdot ovat usein ratkaisevia. TPV:n hyvä puolustus on itse asiassa seurausta kohtuullisen kurinalaisesta pallollisesta vaiheesta. Kun peliväline menetään, joukkue kykenee löytämään nopeasti puolustusmuodon, eikä linjojen väliin jää vastustajan etenemiselle liiaksi elintilaa.

Anssi Ylinen, voidaanko ottelu tiivistää puolustuksen ja hyökkäyksen väliseksi taistoksi?

- Meidän ajatus on se, että pyrimme ensi sijassa voittamaan, emme voittamaan 5-2 -lukemin. Joukkueella on luottamus pelitapaamme. Otteluiden jälkeen kokeneetkin pelaajat ovat sanoneet, että hitto vie, tämähän toimii. Mutta paljon on edelleen kehittämistä, ei meidän puolustamisemme ole vielä optimaalista.

Casper Källberg on Kakkosen kovimpia maalitykkejä. Kuva Juhani Järvenpää.

BK-46:n Casper Källbergiin on kiinnitetty erikseen huomiota myös Ylisen ennakkopiirrustuksissa.

- Källberg on isokokoinen, vahva ja vaarallinen pelaaja. BK-46 on muutenkin kookas ryhmä ja he ovat erikoistilanteissa hyviä, TPV-luotsi Anssi Ylinen puntaroi.

Maalinteko on sen sijaan ollut haasteellista. Matti Jokisen ikävä loukkaantuminen lisäsi haastetta entisestään. Toisaalta esimerkillisen Jokisen poissaolo avaa ison mahdollisuuden TPV:n nuorille hyökkäyssuunnan pelaajille. Paavo Näykki ja Salomo Ojala ovat esiintyneet rohkaisevasti, lisäksi Jesse Oksanen on alkanut saada vastuuta loukkaantumisestaan toivuttuaan.

- Uskon, että pystymme maalintekoon BK:ta vastaan. Pallollinen pelimme on parantunut, emme juokse enää niin paljon linjan taakse vaan pystymme myös pitempiin syöttöketjuihin. Olemme viime aikoina pelanneet vähän tasaisemmin, mutta loisteliasta ei peli ole vielä ollut. Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Joukkue on kuitenkin nuori ja ehkä siksikin esitykset joskus ailahtelevat. Olemme kuitenkin yksi tämän sarjan organisoiduimpia joukkueita.

Hyökkäyspelaamisessa tärkeä rooli on myös Eino Ekillä, jonka nousut laitapuolustajan tontilta ovat sarjan ehdotonta eliittiä. Muun miehistön liike mahdollistaa Ekin vaaralliset nousut ja etenkin Valtteri Käpyaho on hoitanut tätä puolustusmuodon kannalta elintärkeää roolia esimerkillisesti.

Mikko Innanen palaa Punaiseen


Jalkapallossa on monenlaista johtajuutta: on pukukoppiliidereitä, kaksinkamppailuja voittavia momentumpelaajia ja ratkaisevia osumia iskeviä hyökkääjiä. Mutta tarvitaan myös sellaisia pelaajia, jotka eivät ole näyttäviä, vaan perustuvat pelinsä nöyrään joukkuepeliin.

- Oskari Kantanen ei ole aina kansan suosikki, mutta hoitaa laitapuolustamisen esimerkillisesti. Hän on yritteliäs ja aktiivinen pelaaja, joka menee palloa kohti ja haluaa kamppailla, eikä luovuta. Osku on niillä ansioilla ansainnut peliminuuttinsa.

- Jari Nikkilä johtaa pelaamisen kautta, etenkin pallollisesti. Hän pyrkii rytmittämään pelaamistamme. Valtteri Käpyaho on tavallaan valmentajalle helppo pelaaja: Vallu pystyy oivaltamaan asioita ja toteuttamaan niitä kentällä sovitusti. Keskisektorin Tommi Smeets ja Käpyaho ovat nimenomaan puolustusta tukevia pelaajia.

TPV saa erittäin mieluisan paluumuuttajan Mikko Innasen pukiessa punaista päälleen monen vuoden jälkeen. Viimeksi Mikko esiintyi TPV riveissä Veikkausliigassa vuonna 1999. Pääsarjatason otteluita vyöllä on yli 200.

Kuinka pitkään Mikko on ollut joukkueen mukana ja millaista panosta odotat häneltä?

- Mikko oli pitkän ja vaikean loukkaantumisen jäljiltä erittäin tyytyväinen jo siitä, että pääsi mukaan harjoittelemaan. Hän on ollut mukanamme kesäkuun alusta alkaen. Pitää muistaa, että Mikko on vasta toipumassa. Innanen on kuitenkin sunnuntain kokoonpanossa mukana, mutta peliminuuttien määrää on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Sanoinkin Mikolle, että ei kannata ottaa hyvää alkuverryttelyä, vaan vedät ihan kylmiltään, Ylinen naurahtaa.

BK:n kokoonpanossa muutoksia

BK-46:n riveistä puuttuu HSV:n akatemiaan kutsuttu hyökkäjä Tobias Fagerström. Lupaus pelasi ensimmäiset minuuttinsa miesten edustustasolla viime kaudella – ikää tuolloin oli hämmentävät 14 vuotta. Kuluvalla kaudella Fagerström kuului karislaisten vakiokokoonpanoon.

- Kakkosessa pelaaminen vaatii tiettyä fyysistä valmiutta, sekä lahjakkuutta että harjoittelua. Tobias on nopea ja periksiantamaton pelaaja. Tobiaksella on taitopuolella ja pelikäsityksessä opettelemista, mutta hänellä on aikaa siihen. Ei hän taidollisesti huono ole, mutta kehittyä pitää vielä lisää. Hän on ollut luottopelaajiani kentällä. Lisäksi harjoitusmoraali on kovaa luokkaa, Tero Forss kehaisee.

Myös toinen runkopelaaja puuttuu BK:n kokoonpanosta: puolustuksessa vakuuttavasti esiintynyt Bushi Mergim kärsii pelikieltoa sunnuntaina.

Karislainen possujuna. Kuvaaja tuntematon, muttei tunteeton.
Tammelan Voima toivoo näkevänsä myös karjaalaisfanit katsomossa. Paikalle kannattaa saapua jo kello 16.00, jolloin Pikku-Tammelan terassilla on tarjolla rouheaa livemusiikkia ”nuoren, komean ja kaunisäänisen” Marko Säärelän toimesta. Kaljakarsinassa kelpaa röhkiä, eikä possujunamainen letkajenkka ole pahitteeksi sekään. Onnentunti ennen matsia: Tammelan alueen halvin olut löytyy stadionilta. Härligt välkommen!


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Tammelan Voima esittää: SÄÄRELÄ su 10.7. klo 16.00 Pikku-Tammelan terassilla!


PUNKIN ENSISIJAINEN TARKOITUS EI OLE VIIHDYTTÄÄ


Kauden ensimmäinen puolisko kohoaa kliimaksiin sunnuntaina Tammelassa, kun vastustajaksi saapuu BK-46 Karjaalta. Pelissä riittää panosta, jahtaavathan molemmat joukkueet kakkossijaa Hongan takana. Toivottavasti paikalle saapuu myös runsaasti vierasfaneja, joiden edellinen vierailu TPV:n vieraana on vielä hyvin muistissa.


Niin heitä kuin kaikkia muitakin ajoissa paikalle saapuvia virittää tunnelmaan tamperelainen pitkän linjan punkrokkari Marko Säärelä. Mies on tunnettu muun muassa The Underclassin laulusolistina, mutta kuten tulemme sunnuntaina kuulemaan, mies kykenee villitsemään kansanjoukot ilman rytmiryhmääkin. Keikka alkaa Pikku-Tammelan terassilla heti neljän jälkeen. Tervetuloa!

Miten ja milloin sait kosketuksen musiikin maailmaan? Löytyikö lapsuudenkodistasi asiaa auttava laaja levyhylly?

- Isä kuunteli rokkia, Chuck Berryä, Rollareita, Elvistä ja niin edelleen. Ei kuitenkaan koskaan mitään suomenkielistä. C-kasetit olivat kova sana, autossakin soi aina rokki.

Milloin huomasit että punkrock on ”sun juttusi”? Mikä siinä viehättää, mikä siitä tekee erilaista ja kiehtovampaa kuin muista musiikkityyleistä?

- Pelle ja Pistols olivat kovia, mutta sitten kun tuli Lama, niin ajattelin ettei näin rajua bändiä voi edes olla. Punkissa kiehtoi alussa se, ettei siinä ollut ensisijaisena tarkotuksena viihdyttäminen. Tämä piirre on osittain muuttunut nykypunkissa. Toisaalta iskelmämusiikki voi nykyään olla jopa kantaanottavampaa kuin punk.

Säärelä: oikeassa - ei oikealla

Nykyisin soitat ja levytät ainakin The Underclass -bändin kanssa. Mitä kaikkia muita yhtyeitä historiaasi kuuluu?

- Monia bändejä on ollut ja on edelleen. Eristetyt toimii yhä ja matkaa syksyllä Meksikoon kiertueelle. Sitten on Kapelle Vorwärts, josta puolet asuu Saksan Bielefeldissä, joten soitamme yleensä vain kaksi keikkaa vuodessa. Flags Of Unityn taival päättyi tähän vuoteen. Omalla nimellä keikkailen hyvinkin vaihtelevissa kokoonpanoissa. Joitain projektiluonteisia juttuja on myös vireillä.


Esiinnyt siis sekä bändin kanssa että soolona. Miten vertaisit kokemuksia keskenään? Laulukieli taitaa ainakin olla eri?

- Ei siinä kokemuksena sinänsä eroa ole. Laulukieli voi olla sama tai eri.

Punkiin on kautta aikain yhdistetty poliittisuus ja kantaaottavuus, mikä harmi kyllä tuntuu jääneen nykyään monilla täysin taka-alalle. Sinä ja yhtyeesi tosin ylläpitävät tuota traditiota vahvasti. Miksi on mielestäsi niin tärkeää tehdä biisejä, joissa on sanomaa?

- Siinä vaiheessa kun sanottava loppuu, lopetan musiikkihommat. Joku varmaan on sitä mieltä, että olisi ollut syytä lopettaa jo ajat sitten. Mutta esimerkiksi Flags Of Unityn lopettamiseen liittyy juuri tämä. Kaikki mitä pitikin tuli jo sanottua.

Kuten todettua, teksteissäsi ei peitellä poliittisuutta, vaan ne tuovat vahvasti esille vasemmistolaista maailmankuvaa. Tunnetko itsesi lavalla enemmän ”saarnamieheksi” vai viihdyttäjäksi?

- En tunnista itsestäni kumpaakaan, vaikka voinhan olla molempia. En koe tärkeäksi pohtia moisia, enkä hirveästi analysoi tekemisiäni.

Millaista palautetta olet teksteistä saanut? Turhauttaako tai harmittaako, koska sanoitukset luultavimmin jäävät – ainakin bändin kanssa – sivuosaan musiikin alle?

- Positiivista palautetta tulee paljon. Toisinaan sanat käsitetään väärin. Useasti myös joku lapsellinen lauseeni tulkitaan huippuälykkääksi viisaudeksi.


Minkälainen suhde sinulla on urheiluun ja erityisesti jalkapalloon? Kiinnostaako urheilun seuraaminen tai harrastaminen?

- Jalkapalloa olen pelannut koko ikäni ja pelaan edelleen Vastapallossa. Olen myös valmentanut junnuja TPV:ssä sekä tyttöjoukkuetta TKT:ssa. Oma pelailu alkoi aikanaan OTP:ssa. Tykkään myös hiihtämisestä ja lenkkeilystä. Urheilun seuraaminen jää vähemmälle. Nyt on tullut katsottua EM-kisoja, mutta esimerkiksi edelliset MM-kisat meni uppiniskaisesti boikottimerkeissä.


Bändeistä puhuttaessa kantaaottavuuden ja poliittisuuden aste on usein mahdollista erottaa, mutta entäpä esimerkiksi jalkapallojoukkueiden osalta? Voitko kuvitella sellaisia syitä, minkä vuoksi inhoaisit jotain tiettyä seuraa?

- Osaan kuvitella moniakin. Mutta esimerkiksi joku St. Pauli on myös todella suurta bisnestä. Jostain syystä pidän yleensä altavastaajista. Inhoan monia isoja seuroja, en lähde tässä kuitenkaan nimeämään niitä.

Ainakin Pelle Miljoona on päässyt The Underclassin versioimaksi. Mitä kriteerejä sinulla on lainabiisille? Käytätkö niitä joskus tilanteissa, joissa yleisö ei muuten innostu keikasta? Tai ehkä et ole koskaan joutunut moiseen tilanteeseen...

- Lainabiisin täytyy olla jollain tavalla merkityksellinen ja se voi olla sitä monellakin eri tasolla. Vaikkapa muisto nuoruudesta tai jostain tapahtumasta, johon kyseinen biisi liittyy. Tai sitten biisi voi olla vaan niin hyvä. En muista, että olisin ollut tilanteessa, jossa yleisö ei innostu... Tai ehkä olen jo tottunut siihen?

Mitkä ovat parhaat puolesi esiintyjänä? Millaisen keikan saamme kuulla sunnuntaina Tammelassa?

- Olen nuori, komea ja minulla on kaunis ääni. Siitä se hyvä keikka rakentuu. Luultavasti ystäväni Teemu Kiiskilä tulee myös lauteille mandoliininsa kera.

Kiitos näistä mietteistä. Tammelassa tavataan!




perjantai 17. kesäkuuta 2016

Otteluennakko TPV-Atlantis, su 19.6. klo 18.30 @Tammela


Arvoituksellinen Atlantis saapuu Tammelaan


Fc Atlantis on yksi Kakkosen mielenkiintoisimmista ryhmistä. Seura on jo perinteisesti ollut varsin monikulttuurinen, erityisesti vahva afrikkalaisvaikutus on tuonut väriä niin kentälle kuin lehtereille. Monen jalkapalloihmisen ymmärrys Atlantiksen toimintamallia kohtaan on kuitenkin ollut vähäinen. Esimerkiksi palkanmaksun suhteen on ollut toisinaan ongelmia, eikä junioritoimintaan ole panostettu aina johdonmukaisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että köykäisiä organisaatioita on Kakkosen tasolla useita ja että raha on tiukassa seuralla kuin seuralla.

Historian taakka ja se tosiasia, että Atlantis tekee asiat toisin, tekevät seurasta helpon maalitaulun. Se, onko Atlantiksen monikulttuurisuus harkittu linja vai enemmänkin keino pitää edustusjoukkue Kakkosen tasolla, on kysymys erikseen. Seikat eivät tietenkään sulje toisiaan pois. Atlantis FC on joka tapauksessa tarjonnut muualta tulleille mahdollisuuden olla aktiivinen osa suomalaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa. Niukat resurssit avaavat tietysti portit myös lieveilmiöille, joita on jouduttu selvittelemään raastuvassa asti.

John Digha on osa Atlantiksen pitävää puolustuslinjaa. Kuva Juhani Järvenpää.

Kysymys tulorajoista ei ole yksinkertainen


Esimerkiksi oleskeluluvan saanti Suomessa edellyttää sellaista toimeentulotasoa, jota harva Kakkosen seura pystyy tarjoamaan. Myös TPV:llä on tästä kokemusta muutaman vuoden takaa, kun Ayao Sossou joutui jättämään Suomen, koska maahanmuuttovirasto katsoi alle tuhannen euron kuukausitulot riittämättömiksi Suomessa asumiseen. TPV:n ja Atlantiksen tapaukset eroavat kuitenkin siinä, että TPV:n ja Sossoun välisissä velvoitteissa ei ollut mitään epäselvää. Suhteet olivat lämpimät ja Ayao toimi pelaamisen ohessa mm. akatemiavalmentajana.

Atlantiksen ja Salma Kamaran tapaus on toisenlainen. Käräjäoikeuden mukaan Atlantis on jättänyt velvoitteensa hoitamatta ja tuomittiin korvausvelvolliseksi. 14.5. YLE Urheilun jutun mukaan tuomio ei ollut vielä lainvoimainen ja Atlantis ilmoitti hakevansa tuomioon muutosta. Tapauksessa lienee monia muuttuvia tekijöitä ja tarkastelupintoja.

On helppo kysyä, mikseivät seurat tällaisessa tilanteessa järjestä esim. osa-aikatyötä pelaajilleen tai tarjoa muunlaisia tukitoimia maassaolon turvaamiseksi. Jalkapallotodellisuus on kuitenkin toisenlainen. Seurat pyörivät pitkälti vapaaehtoisvoimin ja vähäisen julkisen tuen varassa. Riittävien resurssien luonti vaatii riittävää alkupääomaa ja myös riskinottoa. Vain harva organisaatio ylipäätään millään toimialalla pystyy toimimaan tehokkaalla ja järkevällä tavalla oman ydinosaamisensa ulkopuolella.

Realismin ja idealismin häilyvä raja


Suomen Palloliiton säännöt muuttuivat täksi kaudeksi siten, että ei-EU-maista tulevan pelaajan on saatava vähintään 1173 euroa kuussa kolmella ylimmällä sarjatasolla. Ajatus on varmasti hyvä, mutta Kakkosen tasolla epärealistinen. Tuloraja saattaa tukea suomalaisten juniorien peluuttamista, mutta samalla se rajaa mahdollisuuksia maahanmuuttajilta, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Tilannetta voi tavallaan verrata turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiseen liittyviin tulorajoihin. Tilastokeskuksen entisen kehittämispäällikön, Pekka Myrskylän, tutkimustulosten mukaan vain 20 prosenttia suomalaisperheistä yltää turvapaikanhakijoilta vaadittuun 2600 euron nettotuloihin kuussa. (Kts. AL:n juttu) Maahanmuttoviraston mukaan raja on käytännössä alhaisempi n. 1700 euroa. Monelle maahanmuutajalle tuokin on kova lukema.

Ideaalimaailmassa pienetkin urheiluseurat olisivat niin kytkeytyneitä paikalliseen yhteisöön ja liike-elämään, että tällaisiin ongelmiin pystyttäisiin kehittämään rakenteellisia ratkaisuja. Elämme kuitenkin reaalimaailmassa ja suomalaisessa futiksessa se maailma on toisinaan karu.

Empiirisistä tosiasioista ei koskaan voi suoraan päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Tämä on moraalifilosofian yksi perustavista ajatuksista, joka oikeuttaa unelmoimaan eettisesti eheämmästä maailmasta. Se ei kuitenkaan ole vain jalkapallon, saatikka yksittäisen seuran tehtävä, vaan laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Varmaa kuitenkin on, että hyvää tarkoittava lainsäädäntö tuottaa toisinaan yksilötason tragedioita.

Atlantiksen kausi on ollut erittäin vähämaalinen


Takaisin viheriölle. Viime kaudella Atlantis pelasi todella kaksijakoisen sesongin. Kokoonpano ei ollut lähelläkään valmis, kun kausi käynnistyi ja heinäkuun alussa näytti siltä, että Kolmonen kutsuu varmuudella. Vahvistusten myötä tahti muuttuu totaalisesti. Atlantis pelasi 12 ottelun sarjan, jossa se hävisi vain ylivertaista Fc Honkaa vastaan. Syksyn koleudessa tahti kuitenkin hyytyi ja sarjapaikka varmistui viimeisen ottelun tasapelillä Ilves-Kissoja vastaan.

Lähtö kaudelle 2016 on ollut huomattavasti ryhdikkäämpi. Harjoittelu aloitettiin jo marraskuun puolella, uusi päävalmentaja Markku ”Fana” Palmroos astui ruoriin vuodenvaihteessa ja pelaajarinkiä laajennettiin. Moni edelliskauden avainnimistä jatkaa kokoonpanossa.

Lähtökohdat kauteen oli kohtuu hyvät, aika moni pelaaja jatkoi ja valmistautuminen kauteen alkoi ajoissa. Silti on ollut vaikeaa. Miksi näin?

- Meillä on aika paljon loukkaantumisia, pahimmillaan seitsemän avauksen miestä sivussa eri syistä johtuen. Pääsimme treenaamaan isolla ringillä, mutta näin laaja poissaolo vaikuttaa vähän väkisinkin. Saamme jalkeille ihan ok kokoonpanon ja junnupuolen pojat kasvavat, kun saavat minuutteja alleen.

Eemeli Lohvansuu kerää kiitokset niin valmentajalta kuin managerilta. Kuva Juhani Järvenpää.

Erityisesti silmiin pistää Atlantiksen vähämaalisuus. Takavuosina Atlantis on tullut tutuksi jenginä, jonka matseissa sattuu ja tapahtuu. Nyt seitsemän ottelun jälkeen maalisuhde on 3-7. Vain kärjen Fc Honka ja Fc Espoo ovat päästäneet vähemmän maaleja. Toisaalta oma viimeistely on sarjan heikointa.

- Me olemme saaneet ihan hyviä paikkoja ja peli on ollut yritteliästä, mutta pallot eivät ole löytäneet tietään pussiin. Omiin on mennyt seitsemän maalia seitsemässä pelissä ja lukema on Kakkoseen ihan hyvä. Meillä on hyvä puolustuslinja, ok keskikentän pohja ja maalivahtimme on ollut hyvä.

Vaikka moni pelaaja jatkoi edellisvuoden ryhmästä, myös uusia vahvistuksia saapui talven aikana. Erityisesti uudet brittipelaajat saavat Fanalta kehuja.

- Englannista tullut Nathan Okye on pelannut topparina hyvin Pierre Nlaten kanssa. Myös toinen britti Bobby Vaughan on onnistunut. Nuoret pojat Dima Platonenko ja Erik Virolainen lukeutuvat onnistujien joukkoon.

”Kaikki hienostelu jää pois”


Sunnuntain pelistä poissa ovat Aki Tuovinen, Vyrtyt Rexhebi, Adams Diabate, Alan Arruda ja brasilialainen André. Nico Weckströmin kausi on loukkaantumisesta johtuen ohi. Sen sijaan sarjan mielenkiintoisimpiin pelaajiin lukeutuva Sierra Leonen Obi Metzger saatetaan nähdä tositoimissa. Miehen liike ei enää päätä huimaa, mutta pelinäkemys paikkaa – ainakin osittain – fyysisiä puutteita.

- Alkukaudesta pyrimme pitämään palloa, sillä meillä oli aika taitava keskikenttä. Nyt loukkaantumisten ja muun myötä olemme muuttaneet pelityyliämme vähän selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi.

Palmroos on suomalaisen jalkapallon ystäville tuttu nimi jo vuosikymmenten takaa. Fana on toiminut pitkän pelaajauransa jälkeen mm. HJK:n organisaatiossa ja kerryttänyt päävalmentajakokemusta mm. EIF:n ja BK-46:n ruorissa. Miesten A-maajoukkueen maalivahtivalmentajan pesti lienee näkyvin. Atlantiksessa meneillään on nyt toinen kierros.

Atlantiksessa tunnetusti kulttuurit kohtaavat. Onko Atlantiksessa valmentamisympäristönä jotain poikkeuksellista tai omalaatuista?

- No kieliähän puhutaan paljon, se tuo omat haasteensa. Mun valmennuskieleni on fudisenglanti. Olen ollut Klubin mukana kolmella vuosikymmenellä ja ammattilaisympäristössä valmentaminen on erilaista. Kakkosessa käskyttämistä on paljon enemmän, mä vaadin kundeilta aika paljon. Kun kaverit oppivat tuntemaan mun taustat, alkoi homma rauhoittua.

- Joka puolella Kakkosessa joutuu vähän patistaan tekemään duunia, että ei tämä siinä mielessä paljoa poikkea muista jengeistä. Määrällisesti treenaamme aika vähän, harjoitusajat ja vuorot ovat haasteellisia, joten kaikki hienostelu jää pois. Se käytettävissä oleva puolitoista tuntia pitää tehdä tiukkaa duunia. Jostain on pakko karsia. Talvellakin keskityimme aika paljon juoksemiseen, että pojat olisivat kondiksessa. Näin se menee tällä tasolla usein muuallakin.

Juho Mattila on pelannut täydet minuutit kuluvalla kaudella. Kuva Janne Pirinen.

TPV:lläkin vaikeaa


Pallo-Veikkojen startti kauteen oli komea. Fc Hongan kaatamisen jälkeen odotukset nousivat pilviin. B-lohko on kuitenkin osoittanut arvaamattomuutensa. Erityisen vaikeaa TPV:llä on ollut niissä otteluissa, jotka arvioidaan ennalta näytösluonteisiksi. Vastustajan vetäytyvä puolustus ja alhainen pelitempo ovat olleet vaikea yhdistelmä Punakoneelle.

TPV-valmentaja Anssi Ylinen, antaako TPV liian helpolla vastustajan määritellä ottelun rytmin ja intensiteetin?

- Totuus tuloksen takana on se, että olemme pelanneet aika huonosti jo jonkin aikaa. Kevät meni vielä hyvin, sitten olemme alisuorittaneet, vaikka pisteitä on saatu. Esimerkiksi Klubi 04 vastaan olimme pelillisesti aika heikkoja. Yleisön silmissä tämä unohtui, koska tuli selvä voitto.

- Ennakolta hyviä joukkueita vastaan olemme puolustaneet kurinalaisesti ja iskeneet vastaan. Niissä otteluissa, joissa olemme hallinneet peliä, emme ole onnistuneet. Tiedän että meissä on potentiaalia ihan älyttömästi enemmän.

Erityisesti viime ottelu EsPaa vastaan oli yllättävä. Vain yhden maalin koko kaudella tehneet espoolaiset pistivät pallon TPV-verkkoon peräti kolmasti. Mohammed Koroman ulosajo selittää osittain tulosta, mutta ei likimainkaan täysin.

- Jos emme puolusta hyvin, emme myöskään hyökkää hyvin. Johdimme tauolla 1-0, mutta olimme huonoja. Tauon jälkeen tuli vähän parempi vartti, joka päättyi Mohammed Koroman ulosajoon.

- Maanantain harjoituksissa vietimme tunnin kopissa, jossa kaikki saivat purkaa sitä, miten menee. Yleisesti ottaen pelaajat olivat sitä mieltä, että he alisuorittavat. Ei ole niin, että TPV pelaa huonosti. Meitä oli kopissa kaksikymmentä ihmistä ja se on meidän jokaisen toiminnasta kiinni. Kävimme läpi onnistumiset ja kehittämisen paikat eritellysti. Mielestäni tiistain harjoitukset olivatkin sitten erinomaiset. Pelaajat ovat ne, jotka tekevät tuloksen ja heille pitää antaa vastuuta. Kun alamme voittamaan – ja me alamme – ei se ole Listenmaan tai Ylisen ansiota.

- En usko huutamiseen. Välillä voi nostaa ääntä, mutta pitkässä juoksussa se ei johda mihinkään. Olen sen verran anarkisti itse, että jos minulle joku rupeaa huutamaan, nostan karvat pystyyn ja lähden menemään tai haistatan pitkät. Enkä usko, että olen mikään erikoinen ihminen, vaan niin tekee aika moni muukin.

Maaleja on tehtävä


TPV on tällä hetkellä sarjassa neljäntenä. Pykälää ylempänä löytyvään BK-46:een rakoa on viisi pistettä, joten TPV:n olisi syytä oppia voittamaan myös sellaiset ottelut, joissa vastustaja päättää pelata nihilististä jalkapalloa. Sellaisen nimittäminen anti-futikseksi olisi helppoa, mutta lajin luonnetta vääristävää. Pelin hienous löytyy taktisista variaatoista ja toisinaan silkasta tuurista. Dogmaattisuuteen pyrkivässä futiksessa on oma viehätyksensä, mutta sitä löytyy myös kaaottisemmasta tunnetason tahtofutiksesta. Kakkosessa nähdään näitä kumpaakin ja kaikkea siltä väliltä.

Valtteri Käpyaho on löytänyt otteisiinsa tasaisuutta. Kuva Janne Pirinen.

Atlantiksen miehistöstä löytyy taitoa ja yllätyksellisyyttä, mutta myös todistetusti kykyä organisoituun puolustuspeliin. Maalinteko voi olla TPV:lle kova haaste.

- Atlantis puolustaa hyvin, joukkue osaa vetäytyä ja linjan selustaan on vaikea pelata. Puolustuslinja on varmaankin Atlantiksen vahvin osa-alue.
- Meidän otteet ovat olleet liian varovaiset. En tiedä onko tämä seurausta puolustuspelaamisemme taktisesta harjoittelusta, jota on ollut paljon. Pallonmenetyksen jälkeen pelaajat menevät hyvin muotoon, mutta joskus pitäisi iskeä kimppuun sikana ja riistää pallo. Katsomoon tämä saattaa näyttää jopa haluttomuudelle. En usko ollenkaan, että tästä on kyse, vaan taktiikan tuottamasta varovaisuudesta. Myös kova prässi on mahdollista, mutta se vaatii koko jengin yhtäaikaista toimintaa, muistuttaa Ylinen.

Sunnuntaina TPV:n riveistä puuttuu Mohammed Koroma pelikiellon vuoksi, lisäksi Teppo Syrjäsen hankaluudet jatkuvat edelleen.

Haastattelussa Atlantismanageri Aarne Tenkanen!


"Kaiva vaikka puolitoistatuntia persettä, mut tee pari maalia"


Fc Atlantis on Kakkosen värikkäimpiä joukkueita niin pelaajistoltaan kuin taustoiltaan. Seuran syntytarinassa Göstä Sundqvist – suuri suomalainen miessielu – oli ratkaisevassa roolissa. Göstan kynästä syntyi paitsi kuolemattomia laululyriikoita myös hiukan toisenlaisessa rekisterissä liitäviä tulkintoja pohjoisesta maskuliinisuudesta. Näistä yksi on Göstan perintöä Atlantiksen taustoilla jatkava ”lentävä manageri” Aarne Tenkanen. Radiohupailu Koe-eläinpuistosta keikkalavoille ja keskikaljakuppiloihin karanneen roolihenkilön hahmo tuo ilmettä suomalaiseen futisskeneen. Huumorilla on oma sijansa jalkapallokulttuurissamme, sillä siellä missä on persoonallisuuksia, on yleensä myös elämää.


Kuinka Aarne Tenkanen päätyi jalkapallon pariin ja eritoten Atlantiksen lentäväksi manageriksi?

- Pitää mennä aika helvetin kauas tonne Kallioon Bragun kentälle. Mä menin pikkujunnuissa – usko tai älä – HJK:n treeneihin, hävettää saatana vieläkin. Atlantikseen tulin, kun tutustuin Göstaan joskus kauan sitten. Ne veti Ratakadulla treenejä, mä menin sinne vähän neppaileen. Ensin pelasin, mutta eihän tämmöset saatanan linnunluut kestä pelaamista. Ja koska keskikenttä on taiteilijoiden hautausmaa, mä jouduin sit siirtyyn managerin hommiin.

Aarne Tenkanen - toisenlainen manageri


Minkälainen futismanageri olet? Näkyykö Tenkasta muuallakin kuin Atlantiksen saunailloissa?

- Ei tässä paljon kyllä ehi, kyl mä käyn jotain pelejäkin tsiigaamassa. Just kävin Espoo-matsin katsomassa, mutta olihan se melkoista paskaa. Meinasin kaivaa kassista pläägät ja käydä heittään pari maalii, oltais voitettu sekin peli.

"Kymmenen puolustaa, yks tekee byyrit!"


Viime vuonna Atlantis oli alkukaudesta umpisurkea, mutta loppukaudesta sarjan ehkä toiseksi paras joukkue. Tänäkin vuonna esim. Obi Metzger jaksoi juosta toukokuun matseissa ehkä kakskyt metriä kerrallaan. Kunnossahan se olis sarjan parhaita pelimiehiä. Miksi Atlantis antaa puoli kautta tasoitusta muille?

- Obista sen verran, että ei sitä taaskaan missään näkyny. Jos ei Metzgerillä paikat kestä niin sit se voi juosta vaan sen kakskyt metriä, mutta tekis nyt maalin kuitenkin. Mulle valmentajat sano aikanaan, että kaiva vaikka puolitoistatuntia persettä, mut tee pari maalia. Mä sanon sen saman Obille.
- Nytkin on perkele vaan viis pinnaa kasassa, pakkohan se on ruveta tsiigaan uusia pelaajia. Nää nykykoutsit painaa ihan liikaa sellaista, että ykstoist jätkää puolustaa. Kyllä yhen jätkän pitää tehdä maalit, mä oon sitä mieltä. Kymmenen puolustaa, yks tekee byyrit!

Pari vuotta sitten Atlantikselta evättiin pääsy Ykköseen, kun ette täyttäneet Palloliiton kriteereitä. Homma tais tyssätä puutteelliseen pelaajapolkuun tai johonkin sellaiseen. Kuitenkin liigaa myöden on pelannut jengejä, kuten TamU ja Jokerit, joilla ei ole ollut junnutoimintaa lainkaan. Riipiikö tämmöinen?

- Kyl toi riipii ihan perkeleesti. Jos me voitetaan Mikkeli 17 pinnalla ja ne menee meidän edelle, niin ei mee mun jakeluun mitä on tapahtunut. Olin tekemässä tosta isooki juttua, mutta mä aattelin, että mitä mä rupeen noiden puupäiden kanssa tappeleen.

Ratikkakuskin kosketus on silkkaa linnunluuta. Kuva Jussi Eskola.

- Kaikkihan tietää, mikä Suomen futiksessa viiraa. Meidän edellä on Virot, Sierra Leonet ja muut. Lopetetaan se saatanan kuppituolien vaatiminen stadikoille ja ruvetaan pelaamaan futista. Jokainen muistaa Konnun ja tällasten jengien hienot tuhkimotarinat. Se on sitä suomalaista futista.

Saunailloista säästöjä


Kakkonen on siitä hieno sarjataso, että samoista pisteistä kamppailee hyvinkin erilaiset organisaatiot. Löytyy Klubin superjunnuja, Veikkausliigatason Honkaa ja Kiffenin kaltaisia, pelkkää edaria jauhavia jengejä. Mikä on Atlantiksen oma juttu managerin mielestä?

- No muahan on aina rasistiksi haukuttu, mutta mikä helvetin rasisti mä oon, jos maksan 25 tummalle pojalle palkan. Nyt kun tästä sarjasta ei saa näemmä nousta, niin onhan tää kivoille jätkille kiva harrastus. Meillä on sellasta monikulttuurista meininkiä, siellä on Sierra Leonesta, Nigeriasta, Englannista ja Suomestakin joku jätkä.

Atlantiksella on paitsi keskimääräistä värikkäämpi manageri myös keskimääräistä värikkäämpi joukkue. Onko sulla joku salainen sporaraide Afrikkaan vai mistä kysymys?

- Lähe sieltä Tampereen lintukodosta joskus viikonloppusin käymään tossa steissillä. Ei niitä jätkiä kovin pitkältä tarvii hei hakee.

Millaista se on olla tällaisen jengin ruorissa, jossa porukan taustat on kirjavat?

- No ohan se kirjavaa hommaa, mut tietsä mikä siin on hyvä? Meidän porukassa yli puolet on sellasia, että ne ei saa syödä lihaa tai juoda viinaa. Saunaillat tulee halvaks järjestää ja sit mä saan tarjottavista ite vähän enemmän.

Kenet nostaisit esille nykyisestä jengistä?

- No meidän akatemian junnuista voi vielä jotain saada, sit tää Nathan on aika hyvä jätkä toppariks. Ehdottomasti meidän veska, Lohvansuun Eemeli. Tosin me saatiin nyt uus veskari. Mutta tää Eemeli on ylittänyt kaikki odotukset, me vedittiin ihan hatusta tää koko ukko. Ja kyllä mä Obilta odotan paljon, mutta kun ei se linnunluu näemmä pääse kehiin.

Atlantiksen taustajoukot ovat - ainakin toisinaan - varsin edustavat. Kuva Juhani Järvenpää.

Atlantiksen matseissa näkyy myös kentän laidalla monikulttuurista porukkaa. Unelmoit jo vuoden 1996 hitissä Ison pitkän rivo reggae punatukkaisesta neekerinaisesta. Ja ainakin viime vuoden TPV-pelissä lippukassaa hoiti erittäin viehättävä tumma nainen, jolla oli punaa hiuksissaan. Oliko managerilla mitään osuutta tähän asiaan?

- No periaatteessa on. Mä hoidan sinne ne pelaajat ja pelaajat tuo sitten naiset tullessaan. Oikeestaan se on mun ansiota. Siinä kävi kyllä tuuri, et sattu oleen punainen tukka. Sit ihan tiedoksi sinne Tampereelle, että jos lauletaan tukasta, niin ei se aina ihan välttämättä näy se tukka, mistä lauletaan...

Tampereelle suunnitellaan ratikkalinjaa, joten täältä vois löytyä kokeneelle kuskille duunia, jos viihdehommat ei pelitä pitemmän päälle. Herättääkö Tampere tai Tampereen Pallo-Veikot mitään ajatuksia?

- Kyllä mä diggasin Tampereen Pallo-Veikoista sillon, kun te olitte vähän korkeemmalla. Enhän mä nyt enää hirveesti sitä Kakkosessa seuraa. Kun teillä kerran on niitä junnujakin, niin voittakaa koko paska ja nouskaa Ykköseen!

- Mähän olen myös ravimiehiä. Aikanaan suunnittelin sellaista, että oltais otettu tosta laivarannasta suoraan matalalattiaratikka Teivoon. Oishan toi nyt silleen magee, että ainakin Atlantis pääsis sporalla tuleen TPV:tä vastaan pelaan. Kyllä mä lähtisin messiin kuskiksi työntään porukkaa eteenpäin.

Mites ton ajokunnon suhteen?

- Ootsä joskus kuullu että ratikkakuskia puhallutettais? Pitää vaan varoo lehtikelillä ettei mee liian lujaa kurvaan, manageri Tenkanen muistuttaa.

Päätösbiisi on tottakai tämä: