keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

”Toiveena on, että tulkaa katsomaan pelejä” - Pinja Ilmivalta kaipaa naisfutikselle yhä lisää nostetta

Maalivahti Pinja Ilmivalta on yksi TPV:n edustusjoukkueen kulmakivistä. Arvostuksesta kertoo myös se, että hänet valittiin tällä kaudella Tammelan Voiman kummipelaajaksi. Pinjan ura jalkapalloilijana on kulkenut maantieteellisesti alamäkeä, mutta taso lienee kuitenkin noussut selvästi Rovaniemellä ja Lahdessa vietettyjen vuosien aikana. Haastettelu nauhoitettiin osittain varjossa Sorsapuistossa 28.5. 2024.


Miten kausi on lähtenyt liikkeelle maalivahdin näkökulmasta?

Paljon hyvää ja paljon on vielä tekemistä. Kovia pelejä, olen päässyt itsekin hommiin ihan kunnolla. Voisin sanoa, että on ollut vaihtelevaa, mutta paljon positiivistakin. Se on ehkä päällimmäinen ajatus.

Vaihtuiko teillä joukkue paljon viime kauteen verrattuna ja onko se vaikuttanut valmistautumiseen?

Vaihtui jonkun verran, muutamia jäi pois ja uusia pelaajia tuli paljon. Runko kyllä pysyi samana, mutta on siellä nyt selkeästi ollut vaihtuvuutta. Muutos on minun mielestäni ollut kuitenkin myönteiseen suuntaan. Runko on kuitenkin pysynyt samana eli ollaan päästy tekemään samoja juttuja kuin viime vuonna, päästy jatkamaan siitä. Paljon on myös nuoria pelaajia, mikä on tosi hyvä.

Tuliko junioreja myös TPV:stä?

Ne jotka ovat nyt joukkueen mukana on tulleet muualta. Meidän nuorista on käynyt harjoituspeleissä muutamia pelaajia, mikä on sekin positiivista. He ovat kuitenkin ehkä sen verran nuorempia, että juniorivuosia on vielä jäljellä.

Sanoit, että heti alkuun oli kovia pelejä. Minkälainen taso teidän lohkossa on sinun mielestäsi?

Mun mielestä lohko on kovempi kuin viime vuonna, varsinkin tietyt joukkueet ovat tosi laadukkaita ja hyvin pelaavia. Tosi kovia pelejä ja vaatimustaso on kasvanut oikeastaan joka kausi mitä olen ollut mukana.

Kun harrastajamäärät kasvavat niin laatukin nousee.

Kyllä, ja kakkosessa näkyy myös se, että mukana on vanhoja ykkösen ja liigan pelaajia. Toki myös sellaisia, jotka ovat pelanneet monta vuotta kakkosta, että hyviä pelaajia tulee laajalti.

Eli tasoa tulee myös alemmas laskeutuvista pelaajista. Miten hyvin olette saaneet tietoa vastustajista?

Näistä ennenkin samassa lohkossa olleista joukkueista tiedetään vähän minkälaisella materiaalilla he lähtevät ja minkä tyylistä pelaavat, jos valmentajat ovat pysyneet samana. Mutta toki lohkon uusista joukkueista ei välttämättä ekoissa peleissä tiedä. Valmentajat pyrkivät kyllä käymään niitä katsomassa ja jos pelejä videoidaan, niin paljon seurataan keitä siellä tulee vastaan ja miten he pelaavat. Kyllä pelaajiakin kiinnostaa ja pyritään valmistautumaan niin, että tiedetään.

Vaikuttaako vastustajan taktiikka tai pelitapa sinun pelaamiseesi jotenkin?

No joo, tietyllä tavalla. Jos pelaamista muutetaan joukkueena, niin kyllä se näkyy omassakin pelaamisessa. Mutta ehkä itse pyrin vain ajettelemaan sitä, että otan pallot kiinni.

Ohjaatko paljon peliä?

Kyllä mä siihen pyrin. Oikeastaan siitä asti kun olen alkanut pelaamaan maalissa, niin on sanottu että jotain täytyy puhua koko ajan.

Eli sinun pitää tietää hyvin myös joukkueen taktiikka.

Kyllähän lähtökohta on, että pitää olla hyvin tietoinen siitä mitä muut tekee tai pitäisi tehdä.

                                                                                                                   Kuva: Janne Hirvensalo

Miten aloitit aikoinaan jalkapalloilun?

Ensimmäisiin futistreeneihin menin sillä tavalla, että kaverit pelasi ja menin mukana. Se oli nappulaliigaa. Kiinnostus heräsi siis kavereiden perässä. Tämä tapahtui Rovaniemellä ja ensimmäinen seurani oli FC Lynx.

Kokeilitko muitakin pelipaikkoja vai aloititko heti pelata maalivahtina?

Alun perin olin laitahyökkääja ja sieltä mua on pikkuhiljaa tiputettu alaspäin. En tätä itse muista, mutta joukkuekaverit sanoi, että siinä vaiheessa kun vaihdettiin pienistä maaleista isoihin, niin maalivahtien pituus ei riittänyt. Silloin koitetiin hakea uusia maalivahteja ja minä olin samoihin aikoihin sanonut, että pelaisin mieluummin vaikka maalissa kuin topparina. Päädyin sitten maaliin ja sinne olen jäänyt.

Näkyikö siellä katukuvassa RoPS?

Joo ja kyllä me pelejä seurattiin aika tarkkaan, sekä miesten että naisten. Käytiin ihan livenä katsomassa.

Löytyikö niistä joukkueista joitain esikuvia omalle uralle?

Kyllä sieltä yksi maalivahti jäi mieleen, hän pelasi sekä RoPSissa että HJK:ssä… Antonio Reguero. Hän oli minun mielestäni todella hyvä maalivahti Veikkausliigaan. Hänen pelaamista oli kiva katsoa.

Pohjoisessa etäisyydet ovat pitkiä. Heijastuiko se teihinkin, oliko raskaita pelireissuja jo nuorena?

No joo. Kemiin oli suht lyhyt matka, Torniossa käytiin ja Ouluun oli semmonen normaali. Pisimmät reissut junnuna olivat Kuopioon. Mutta ei sitä silloin ajatellut, sehän oli normi että sieltä oli lähdettävä.

Varmaan perheen roolikin ollut suuri tällaisen mahdollistajana.

Kyllä aina on saanut harrastaa ja siihen on ollut edellytykset, tosi hyvä juttu.

Minkälaiset harjoitusolosuhteet teillä oli?

Rovaniemellä on halli, jossa me treenattiin. Ihan kunnon halli, siellä oli talvella suht lämmin. Hyvät edellytykset. Siinä oli urheiluopisto, joten fysiikkatreenit tuli sitä kautta.

Tuntuu, että nykyisin jalkapalloa pelataan talvella ulkona ja jääkiekkoa sisällä.

Se olikin pieni kulttuurishokki, kun muutin etelään. Että treenataankin talvella ulkona.

Harrastitko alkuaikoina muita lajeja jalkapallon rinnalla?

En oikeastaan harrastanut, mutta paljon vapaa-ajan liikuntaa, esimerkiksi laskettelua ja hiihtämistä.

Minkälaista maalivahdin harjoittelu on? Onko siinä samanlaista voima- ja kuntoharjoittelua kuin kenttäpelaajilla?

Silloin kun oli enemmän varsinaista maalivahtivalmennusta niin keskityttiin enemmän tiettyihin asioihin. Kun talvikaudella pelaajat juoksee paljon niin me tehdään vähän eri juttuja, haetaan vaikka ponnistusvoimaa ja räjähtävyyttä. Siinä ehkä tulee se ero. Ja toki itse lajitreenit eroavat pikkuisen.

Sitten kun laskeuduit pohjoisesta etelään, niin tulitko suoraan Tampereelle?

Lahden kautta. Mä pelasin siellä muutaman vuoden FC Kuusysissä. B-junnuissa ja vähän naisten kakkosta myös.

Tuntuiko kakkonen siinä vaiheessa sopivalta sarjatasolta, kun suht nuorena sinne kuitenkin menit?

No joo, samalla pelattiin b-junnujen ykköstä. Kakkonen oli siinä samalla ihan hyvä, ja se sarjataso onkin ollut myös jatkossa. Sopiva senkin vuoksi, että pystyy samalla hoitamaan koulut ja työt.

                                                                             Kuva: Janne Hirvensalo

Lahden jälkeen pääsit sitten viimeinkin TPV:hen.

Kyllä. Muutin siinä Tampereelle ja mietin, että vielä olisi mukava pelata. Katsoin mitä joukkueita täällä on ja kakkosesta löytyi kaksi. Valikoin näistä TPV:n, en edes käynyt muualla. Oikeastaan jo ekojen treenien jälkeen totesin, että porukka on tosi kiva. Peliaikaa on tullut mukavasti, mikä on myös positiivista. Nyt on alkanut kolmas tai neljäs kausi… Pitää varmaan tarkistaa netistä!

Oliko Mikko Lepistö silloin valmentajana? Hän oli siis välillä poissa.

Tulin juuri siihen väliin, että Mikko ei ollut. Liityin kesken kauden ja seuraavaksi kaudeksi Mikko tuli takaisin.

Ovatko loukkaantumiset jossain vaiheessa uhanneet uraasi?

Ei mitään sen suurempia tai hirveän vakavia, niiltä olen välttynyt. Samoja mitä monella muullakin jalkapalloilijalla eli nilkkoja, polvia ja nivelsiteitä.

Mitkä ovat parhaat puolesi maalivahtina? Mistä asioista olet saanut kehuja?

Kaksi asiaa voisin nostaa, mitkä tuntuvat itselle ominaisilta ja mistä kuulenkin. Jalalla pelaaminen on yksi ja lisäksi pidän itseäni sellaisena pelaajana, joka tykkää ohjata peliä tosi paljon ja puhua pelaajille ja sitä kautta auttaa joukkuetta.

Mitä ominaisuuksia haluaisit vielä kehittää?

Yksi sellainen asia mikä edesauttaisi suuresti omaa pelaamista olisi kyllä ponnistusvoiman kehittäminen, koska olen ehkä vähän normaalia maalivahtia lyhyempi. Siitä olisi kyllä hyötyä. Tässä vaiheessa voi toki olla, että koittaa vaan ylläpitää sitä mitä jo on. Saisi varmaan aika paljon laittaa paukkuja, että sitä saisi kehitettyä merkittävästi.

Sitä voi tietenkin kompensoida oikealla sijoittumisella ja ennakoinnilla.

Totta, ja sitä on koitettukin tällä kaudella kehittää.

Nykyään pelataan tosi paljon tekonurmella. Minkälainen alusta se on maalivahdin kannalta?

Toisaalta hyvä juttu, koska kausi on tosi pitkä, että päästään oikeasti pelaamaan. Mutta onhan luonnonnurmi todella kiva, varsinkin sitten kun päästään Lamminpäähän, jossa nurmikenttä on ihan mahtava. Näinä Tampere-vuosina olen oikeasti tykästynyt pelaamaan nurmella. Tällä kaudella ei ole tullut vastaan vielä yhtään luonnonnurmea, suurin osa vastustajista tuntuu siis pelaavan tekonurmella. Suurin osa meidän treeneistäkin on tekonurmella.

Minkälaisia odotuksia teillä on joukkueen menestykselle?

Kyllä niitä alkukaudesta mietittiin ja odotukset on kaikilla aika kovatkin. Meillä on mun mielestä paljon hyviä pelaajia. Alkukausi on ollut vähän vaihtelevaa, mutta ollaan saatu myös paljon hienoja juttuja onnistumaan ja tapahtumaan kentällä. Uskotaan, että pystymme haastamaan sarjan kärkijoukueita ja ollaan siihen pystyttykin, mutta harmittavasti tulosta ei ole niistä peleistä tullut. Mutta kausi on vielä pitkä.

Olet selkeästi ykkösmokena. Onko sinulla kaudelle joitain muita omia tavoitteita?

Ehkä yleisenä tavoitteena on pelata mahdollisimman ehjä kausi, koska viime kauden pelasin pienten loukkaantumisten varjostamana. Se on ykköstavoite että siten pystyisin pelaamaan mahdollisimman paljon pelejä. Toivottavasti onnistumisia tulee sitten sitä kautta, että saan pelejä ja treenejä alle.

Sinut valittiin keväällä Tammelan Voiman kummipelaajaksi. Onko sinulla joitain toiveita kannattajille?

Ensimmäisenä toiveena on, että tulkaa katsomaan pelejä. Yleisesti on puhuttu meidän joukkueessa ja varsinkin viime kauden kummipelaajan Niina Huotarin kanssa, että mahtavaa tuollainen valinta. Saadaan naisfutikselle sitäkin kautta lisää näkyvyyttä ja edistetään näin sen olemassaoloa. Kyllä sen jo yleisesti huomaakin kakkosessa sekä Tampereella että muualla, että katsojia tulee peleihin. Ihan positiivinen merkki.

Kiitos haastattelusta ja nähdään siis peleissä kannustuksen kera!



Teksti: Tuukka Termonen
Kuvat: Janne Hirvensalo / Tuukka Termonen