Seuraavaan matsiin (KaaPo):

torstai 22. heinäkuuta 2021

"Tästä tulee hyvä kausi" - haastattelussa Jaakko Häyhä

Jaakko Häyhä on yksi monista TPV-taustaisista nuorista nousevista tähdistä tämän kauden joukkueessa. Jaska on noussut varsin lyhyessä ajassa edustuksen maalin suulle ja ties mihin päätyy, jos kehitys jatkaa kulkuaan. Auringon kanssa kilpaa hymyilllyt kummipelaajamme kertoo jutussa sekä taustoistaan että nykytilanteestaan tulevaakaan unohtamatta. Haastattelu tehtiin Kaupissa 18.7.2021.

Teillä oli nyt pieni kesätauko?
Joo, meillä oli tässä viikon kesätauko ja se tuli ihan tarpeeseen. Sai pienen levon ja pääsee taas huomenna jatkamaan treenejä ja olla ihan vireessä taas.

Miten olet treenannut tauon aikana, onko sinulla joitain rutiineja omatoimista harjoittelua varten?
Olen kuntouttanut mun oikeata lonkkaa tämän viikon ajan, koska Espoo-pelissä siihen tuli pieni revähdyksen alku. Kävin näyttämässä sitä alkuviikosta fyssärille, joka antoi treeniliikkeitä kuntouttamista varten. Sitä olen tämän viikon tehnyt ja se tuntuukin jo vähän paremmalta.

Luuletko, että täytyy pitää vielä pidempi tauko pelihommista?
Ei, uskon että tämä viikko riittää ja pääsen taas takaisin treenaamaan.

Jos mennään vähän kauemmaksi taaksepäin treenihistoriaan, niin milloin olet aloittanut jalkapallon pelaamisen?
Aloitin vuonna 2006 ihan ekan kerran. Tein siinä aluksi vähän hiekkakakkuja ja päätin pitää vuoden tauon, tai oikeastaan vanhemmat päätti siitä. Sitten aloitin uudestaan 2007-2008. Siitä lähdettiin ja olen pelannut TPV:ssä eka kauppareissa ja sitten ikäkausijoukkueessa.

Oletko pelannut koko ajan samalla paikalla?
Alkuun olin kenttäpelaaja, kärjessä hyökkääjänä. Mä en yhtään muista, miten päädyin maalivahdiksi, mutta olen kyllä ihan iloinen että päädyin!

Onko sulla mitään muita lajeja, jotka ovat kulkeneet jalkapallon rinnalla?
Soittelin rumpuja samaan aikaan kuusi vuotta, mutta kun futis meni edelle, niin jätin sen. Puolisen vuotta pelailin höntsykorista, mutta sekin jäi. Ei siis ole oikeastaan mitään muita urheilulajeja rinnalla. Totta kai käyn kavereiden kanssa pelailemassa korista, uimassa ja muuta, muttei mitään vakituista.

Ketkä ovat olleet sun uralla tärkeitä henkilöitä, jotka ovat kannustaneet eteenpäin?
Totta kai vanhemmat ja koko perhe oikeastaan, ihan pikkuveljestä lähtien. Ne on puskenut mua eteenpäin silloinkin, kun on ollut semmoinen fiilis, ettei enää jaksa. Silloin koko perhe on tsempannut mua, että mulla on hyvä tulevaisuus ja sä olet hyvä tässä lajissa. Nyt et luovuta! Totta kai isovanhemmatkin on mukana, vaikka ne asuukin ihan toisella puolella Suomea. Kaikki sukulaiset oikeastaan. Perhe on se, joka puskee mua eteenpäin ja motivoi.

Sanoit, että sulla on ollut joskus motivaatiovaikeuksia. Onko sen lisäksi sattunut vakavia loukkaantumisia, jotka olisivat uhanneet uran jatkoa?
Silloin kun olin vielä kenttäpelaaja, niin meni polvilumpio. Olin sen takia puoli vuotta sivussa ja siinä vaihessa mietittiin, että pystynkö enää jatkamaan. Ei sitä onneksi tarvinnut leikata, se parani kuntouttamalla. Ei muita niin isoja, lähinnä joitain viikon vaivoja vain sen jälkeen.



Oletko tyytyväinen siihen, miten sun ura ja kehitys ovat menneet eteenpäin?
Kyllä, olen tyytyväinen. Ja jossain vaiheessa olen ollut vähän yllättynytkin siitä, miten hyvin olen kehittynyt. Kun mietti sitä, että ihan aluksi kun mä rupesin molariksi, niin avauspotkutkaan ei lähtenyt oikeastaan mihinkään. Ja olin maalissa ihan hiljaa, en ohjannut muita. Nyt kun on menty viisi-kuusi vuotta eteenpäin, niin olen edustuksessa maalivahtina. Olen yllättynyt mutta samalla on tietenkin positiivinen olo.

Miltä se tuntui, kun kausi alkoi ja huomasit olevasi ykkösmokena?
Kyllähän se nyt jännitti, kun ekaa peliä pääsi aloittamaan maalissa. Se oli mulle ensimmäinen kerta jossain kunnon matsissa, kun pääsee aloittamaan kauden maalissa. Totta kai siinä oli vähän silleen, että herran jestas, nyt tulee vastuuta, heh... Ekan pelin lopputulokseen olin kyllä erittäin tyytyväinen. Nolla maalia omiin, muttei kuitenkaan kolmea pistettä saatu kotiin.

Edustuksessa on kolme hyvää maalivahtia. Millainen asetelma teillä on siellä keskenään? Kannustava ilmapiiri ja terve kilpailuasetelma, joka auttaa kaikkia kehittymään?
Joo, totta kai. Tosi hyvää maalivahtihuumoria ja kannustusta meidän kolmen kesken, Tanen (Thanasis Zeris), Antin (Antti Paasi) ja mun. Kannustetaan toisiamme ja me ollaan Antin kanssa tsempattu Tanea, että se pääsisi kohta takaisin pelaamaan. Siltähän murtui kädestä veneluu ja on varmaan vielä muutaman viikon pois. Meillä on todella hyvä henki maalivahtien kesken, ei mitään isompia vaikeita tilanteita. Näin myös maalivahtivalmentajien kanssa.

Mainitsit, että urasi alkuvaiheessa olit maalissa nykyistä hiljaisempi. Nyt sulla löytyy kentällä jo vähän enemmän ääntä, oletko ihan tarkoituksella kehittänyt pelin ohjaamista?
Kyllä. Mulle on muutamankin kerran sanottu, että voin käyttää reilusti ääntä. Joko pelaajat vastaa takaisin tai ei, älä siitä välitä. Voin käyttää ääntä ihan reilusti ja se on mun tehtävänikin, jotta pelaajat ymmärtää, mitä haluan niiden tekevän.

Mitkä ovat omasta mielestäsi sun erityisiä vahvuuksia maalivahtina?
Pelin lukeminen ja torjunnat ovat mun ykkösvahvuudet. Keskityspalloissakin mä olen omasta mielestäni ihan hyvä. Niitäkin voi toki vielä kehittää kuten koko maalivahtina olemistakin voi aina pikkuisen viedä eteenpäin paremmaksi ja paremmaksi. Mutta siinä on mun vahvimmat osa-alueet.

Onko jotain mitä haluaisit erityisesti kehittää? Vai pikemminkin pieniä asioita eri osa-alueissa?
Ne on just näitä pieniä asioita, joita pitäisi kehittää ja kehitetään koko ajan. Niitä saattaa näkyä niin peleissä kuin treeneissäkin. Varmaan jokaisella ammattimaalivahdilla huippuseuroissakin on kehitettävää pienissä asioissa, vaikka ne ei aina kentällä näkyisikään.



Miten te käytte joukkueena tai miten sinä käyt yksin läpi pelien tapahtumia jälkeenpäin?
Katselen videolta, mitä hyvää ja mitä parannettavaa peleissä on ollut. Sekä omalta että koko joukkueen puolelta. Valmentajat tekee ihan samaa hommaa. Mokevalmentajat laittaa joskus videoita meidän WhatsApp-ryhmään, joissa näkee miten kuuluisi tehdä ja missä on kehitettävää ja niin edelleen. Totta kai pelitilanteissakin yritän katsoa, mitä parannettavaa olisi seuraavaan tilanteeseen.

Jäävätkö peleissä tehdyt virheet vaivaamaan sua?
Hetkellisesti kyllä, mutta yritän unohtaa ne ja keskittyä seuraavaan tilanteeseen, että se menisi paremmin. Kun virhe on tapahtunut, se on päässä semmoiset pari minuuttia. Että voi hitto, nyt tässä kävi näin, mitä ihmettä tapahtui... Sitten unohdan sen ja keskityn tulevaan.

Valitettavasti tällä kaudella selän taakse on jo mennyt useampikin pallo. Peleissä on ollut paljon vaihtelua sekä tuloksissa että otteissa, mutta miten sinä näet TPV:n alkukauden kokonaisuutena?
Jo ekasta pelistä lähtien tuntui, että tästä tulee hyvä kausi meidän nuoresta joukkueesta huolimatta. Mutta niin kuin valmentajakin on sanonut, että kun tulee ensimmäinen maali eli ollaan johdossa tai häviöllä, niin meidän peli lamaantuu aivan täysin. Ilves-pelistä tuli ensimmäinen voitto, olisi luullut että se tsemppaa meitä vielä enemmän, mutta sitten seuraavassa pelissä viisi omiin kotikentällä semmoisella junnufutiksella. Kuten sanoitkin niin kausi on ollut todella vaihteleva ja tasainen kausihan tämä on. Kenelläkään eivät ole sijoitukset vielä varmoja. Tasainen ja jännä kausi tästä tulee, erittäin vaihteleva. Jos pelataan samalla tavalla kuin Ilvestä tai Jazzia vastaan, niin uskon että me aletaan ottaa enemmän pisteitäkin ja pakko alkaa ottaa tasurejakin, jos voittoihin ei pystytä. Semmoinen kuten Hämeenlinnassa ei saisi toistua, että hävitään peli vaikka johdetaan 2-0.

Juuri henkinen puoli on varmasti yksi nuoren joukkueen kehityskohta. Monet pelaavat kuitenkin ensimmäistä kertaa kakkosen tasolla, siellä on kovia ja kokeineita pelaajia vastassa.
On, just vaikka Jazz, joka on sarjan kokenein joukkue. Mutta sitten VJS:ää vastaan oltiin 2-0 häviöllä, puoliajalla jo 2-2 ja peli päättyi meidän 5-2 voittoon. Taistelutahtoa tarvitaan meidän peliin vielä lisää, että saadaan pisteitäkin enemmän.

Viivan yläpuolella pysyminen ei tule varmasti olemaan helppoa. Mitä pitää parantaa, että se onnistuu?
Meidän pitää puhua kentällä enemmän, se on suuri ongelma. Ja boksin puolustaminen. Meille on tehty suurin osa maaleista keskityksistä ja kulmatilanteista. muutaman kerran myös huonosta purusta boksissa tai siellä on tullut pallonmenetys. Niistä vastustaja on päässyt rankaisemaan. Mutta vaikka ollaan nuoria, niin uskon, että halua löytyy. Siitä se ei jää kiinni.

Yksittäisistä virheistä rankaistaan kakkosessa aika isolla prosentilla ja virheet vaikuttavat tietysti mielialaan. Mutta hyviäkin asioita on jäänyt mieleen, potentiaalia menestykseen löytyy. Lukuisat loukkaantumiset ovat tietenkin yksi asia, mikä harmittaa joka vuosi.
Joo. Meilläkin on Mustafa ja Paavola kai nyt loukkaantuneita, myös Lindholm, Kudzi ja Matar ovat vähän pidempään pois.

Peliurasi ei ole vielä kovin pitkä, mutta onko sulla jäänyt jo mieleen joitain tosi hyviä muistoja tai elämyksiä näiltä vuosilta?
No ei semmoisia isompia oikeastaan. Kaikki pelit jää totta kai päähän ja sitten vähän paremmat pelit vielä pidemmäksi aikaa. Tämän kesän Jazz-peli pyörii vielä varmaan joka päivä päässä, se oli semmoinen unelmapeli. Hyvät pelit jäävät paremmin mieleen. Mitään kaukaisempia pelejä en ole juuri muistellut.

Oletko asettanut itsellesi joitain pidemmän tähtäimen tavoitteita?
Ulkomaille olisi kiva mennä joskus pelaamaan tai edes kokeilemaan. Mutta sitä varten pitää tsempata vielä enemmän ja olla vielä enemmän motivaatiota, treenata enemmän ja tulla yhä paremmaksi. Sitä varten harjoitellaan. Ulkomaille try-outiin pääseminenkin olisi jo kova juttu. Sellainen olisi joskus tulevaisuudessa tähtäimessä.

Mutta ei kuitenkaan ole kiire pois TPV:stä?
Ei ole vielä ainakaan. Muutama Ilves-kaveri on kysellyt jo ensi kaudesta ja olen vastannut etten tiedä. Mutta uskon, että tällä menolla varmaan jatkan ja haluankin jatkaa. Viime vuonna TamUn valmentaja kysyi kauden loputtua, onko jo sopimusta ensi kaudeksi. Kerroin, että sopimus on juuri tehty TPV:n kanssa. Olisi halunnut mut sinne.

Onneksi jäit meille, ne on vieneet jo ihan tarpeeksi meikäläisiä. 
Kiitos haastattelusta, Jaska!


Haastattelu: Tuukka Termonen

Kuvat: Ismo Alhoniemi


2 kommenttia :

  1. Hyvä kausi, juu onhan se mielenkiintoinen ja ihan jännä,zempit sinne.

    VastaaPoista