Seuraavaan peliin: (MuSa - TPV):

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

TPV-Fc Kiffen ma 9.5. klo 19.00. Pyynikki

 

MUSTAT HURMURIT PYYNIKIN ILLASSA

Maanantaina pelataan kahden perinteikkään seuran kohtaaminen. Pallo-Veikkojen historia on tunnetusti komea, mutta vastustaja Kiffenin tarina on tätäkin kullanhohtoisempi.

Helsingin Kiffen, tuttavallisemmin Mustat Hurmurit, on perustettu vuonna 1908. Erityisesti seuran ensimmäinen vuosikymmen oli menestyksekäs. Kronohagens IF:n palkintokaapista löytyy SM-kultaa vuosilta 1913, 1915 ja 1916. Tuohon aikaan Suomen mestaruus ratkottiin cup-muotoisena kilpailuna ja taistoon otti osaa kymmenkunta seuraa. Vaikka laji otti Suomessa vasta ensiaskeliaan, oli esimerkiksi vuoden 1915 ratkaisuottelussa paikalla 1650 katsojaa. Ottelu pelattiin juuri avatulla Töölön Pallokentällä, joka toimii yhä edelleen Kiffenin kotikenttänä. Toistaiseksi viimeisimmän mestaruutensa Kiffen saavutti 1955.

Edellinen kultainen ajanjakso Kiffenin historiikissa ajoittuu kausille 1977-78. Tuolloin jalkeilla oli mielenkiintoinen joukkue, jossa pelasi monta merkittävää ja myöhemmin vaikutusvaltaista jalkapallopersoonaa. Mustapaitaa kantoivat mm. Erkki Alaja, Juha Dahllund, Kai Haaskivi ja Atik Ismail. Nousijajoukkueen ilme oli tuore ja boheemi. Ismail luonnehtikin että ”Kiffen oli rokken'rollia, HJK suomi-iskelmää”. Kiffen keräsi jopa suurempia yleisöjä kuin Klubi. Hurrikaani puhalsi niin kentällä kuin katsomossa: Cisse Häkkinen oli lehterien vakiovieras ja Kiffenin kokoonpanossa pelasi Hurriganesin roudari Hannu Suvioja. Mitalia povannut huuma kuitenkin hyytyi ja loppujen lopuksi visiitti pääsarjaan jäi kahden kauden mittaiseksi.

Bollis on suomen ensimmäinen futispyhättö ja Kiffenin kotikenttä


Takavuosina urheilullisuuden suhteen otettiin toisinaan vapauksia. Vuoden -77 viimeiseen otteluun valmistauduttiin kirauttamalla korkki auki jo menomatkalla Vaasaan. Lisäksi kauteen valmistavalla etelän leirillä Kiffen onnistui silloisen päävalmentajan Matti Aarnin mukaan menemään kolmessa päivässä kaksi viikkoa taaksepäin.

Kiffenin kultaisten vuosikymmenten hengestä on kapteeni Jere Jääskeläisen mukaan yhä edelleen olennainen jäljellä, vaikka urheilullisuuden suhteen ollaan kehitytty. Jääskeläinen vannotti vuoden 2015 kausijulkaisussa, että ”joukkueen yhtenä jäsenenä voin vakuuttaa, että esimerkiksi talven yhden yön Ahvenanmaan reissun jälkeen otimme takapakkia korkeintaan viikon.”

Kiffen kamppailee samojen haasteiden kanssa kuin moni perinteikäs jalkapalloseura. Futisyleisön suurin mielenkiinto kohdistuu perinteiden ja paikallistunteen sijaan menestykseen. Seuraylpeyttä löytyy, mutta luontaisen jatkumon rakentaminen on vaikeaa muuttuvassa maailmassa. Kiffenin kaltaisille seuroille pitäisi kuitenkin muistaa nostaa hattua. Amerikan ”musta hurmuri” Malcolm X lausui aikanaan: ihminen ilman historiaa on kuin puu ilman juuria. Uskoakseni sama lausahdus pätee kaikkeen inhimilliseen toimintaan, myös jalkapalloon.

Seuran kannatuslaulukin kertoo, että omasta hommasta ollaan sopivan ylimielisellä tavalla ylpeitä. Suuret setelit saattavat kiertää Kiffenin kaukaa, mutta asenne on kovaa valuuttaa.

Toisten mielestä lienen
mä Musta Hurmuri vain
elän, pelaan, skulaan ja laulu soi
eikä juntit sille mitään voi, ei voi
eikä juntit sille mitään voi, ei voi

Historia voi olla sekä siunaus että taakka


Tiettyjen vuosien ja ajanjaksojen korostaminen on varsin tyypillistä, kun puhutaan seuroista kuten TPV ja Kiffen. Kiffenin olemusta koetetaan typistää edellisiin pääsarjakausiin, ja tähän sorrun itsekin. Tarina on niin hyvä, että se jättää peittoonsa muut ajanjaksot. Myös Pallo-Veikkojen kohdalla on havaittavissa sama ilmiö. Vuoden 1994 ihme on seuran historian kunniakkain kappale, mutta toisinaan myös painolasti. Olin todistamassa mestaruuskautta ja siksi olen tuomittu vertauttamaan nykytilannetta kultaiseen vuoteen. Suomalaisessa jalkapallossa, urheilukulttuurissa ja tamperelaisessa seuraelämässä on kaikki muuttunut kahdessa vuosikymmenessä. Vaikka ymmärrän tämän, en voi koskaan olla tyytyväinen ennen sitä päivää, kun näen TPV:n jälleen kerran Veikkausliigaviheriöllä. Minä en pääse nuoruudestani eroon, eikä TPV mestaruudestaan – henkilökohtaisella tasolla ne ovat yhtä ja samaa jalustaa. Tämän tosiasian vuoksi huomaan usein vaativani seuralta paljon, jopa liikaa.

Avauksessaan Kiffen oli Viikinkejä parempi. Kuva Juhani Järvenpää.


Takaisin tähän päivään. Tämän vuosituhannen puolella Kiffen on esiintynyt vuorotahtiin Kakkosessa tai Kolmosessa. Juuri nyt on jälleen hiukan parempi vaihe menossa: sarjanousija säilytti paikkansa kiherien vaiheiden jälkeen lokakuun päätöskierroksella, joten taival Kakkosessa jatkuu toista vuotta peräkkäin. Uudenmaan joukkueet ovat Kiffenille erittäin tuttuja. Kakkosen tiivistyminen kolmeen lohkoon kuluvaksi kaudeksi tarjoaa helsinkiläisille uusia haasteita. Edessä on mm. matka Ahvenanmaalle kilpakauden aikana. Jätkät hyttiin, koppi lukkoon ja avain huoltajalle?

Nykypäivän Kiffeniltä löytyy edustuksen lisäksi joukkueet Nelosessa ja Kutosessa. Lisäksi ikämiespuolella toiminta on virkeää. Myös futsal kuuluu Mustien hurmureiden valikoimaan. Juniorijoukkueita ei nykyorganisaatiossa ole hetkeen ollut. TPV:n avausvastustajat antavatkin hyvän kuvan siitä erilaisten seurojen kirjosta, joita Kakkosessa löytyy. Hongan organisaatio on lähellä Veikkausliigatasoa, kun taas Kiffenin toimintamalli painottaa erilaisia seikkoja. Kummankin työ on arvokasta, eikä erot itse viheriöllä ole aina niin suuret kuin taustoista voisi olettaa.

Kiffeniltä löytyy kokemusta


Ennakkoveikkauksissa Kiffeniä on povattu sarjan häntäpäähän. Arvioihin vaikuttaa jonkin verran talvikausi, jonka aikana Kiffen saalisti harjoitusotteluissa vain yhden voiton. Tosin tämä saatiin kauden kynnyksellä JäPS:sta, jonka kanssa TPV päätyi viime vuoden sarjassa tasapisteisiin. Myös sarja-avaus Viikinkejä vastaan oli voitokas.

Päävalmentaja Timo Salo, voidaanko Kiffeniä pitää jossain määrin kaverijenginä tai äijäporukkana?
- Voi kai niinkin sanoa, ei me nyt ainakaan olla ihan perinteinen Kakkosen jengi, joissa on usein paljon junnuja. Enimmäkseen pelaajat tekevät tätä rakkaudesta lajiin. Osalla saattaisivat taidot riittää korkeammallekin, mutta työt ja perhe-elämä ovat asioita, joihin halutaan sitoutua.
- Kakkosen tasolla jengi käy paljon duunissa ja opiskelee, se tietenkin tekee sen, että joutuu antamaan vähän vapauksia. Harjoittelemme neljästi viikossa.

Joukkueen ydinrunko on säilynyt melko yhtenäisenä jo muutaman vuoden. Päävalmentaja Salo tuntee joukkonsa hyvin, sillä alkanut kausi on hänelle neljä perättäinen Kiffenin ruorissa.

- Ryhmä on aika kokenut ja hyvähenkinen. Keski-ikä on jotain 27 vuoden tienoilla, vaikka en sitä erikseen ole kyllä laskenut. Meidän pelaajat ovat aika hyvässä iässä jalkapalloilijan uran kannalta.

Millaista jalkapalloa Kiffen pyrkii pelaamaan?

- Yritämme pelata aggressiivista jalkapalloa kovalla tempolla. Pyrimme olemaan aktiivisia kentällä.

Onko olemassa jotain perussapluuna, joilla matseihin ryhmittäydytään?

- 4-3-3 ja 4-4-2 ovat perusryhmityksiä, mutta tilanne elää otteluiden mukaan. Se riippuu vähän vastustajasta ja siitä, missä pelataan.

Kenet näet Kiffenin päävastustajiksi sarjassa?

- Vasta muutaman pelatun kierroksen jälkeen näkee, missä mennään. Talvipelit eivät kerro Kiffenin tasosta paljoakaan, varmaan monella lohkon joukkueella on vähän sama tilanne. Monella nuoremmalla jengillä talvi menee hyvin, mutta sitten sarja ei käynnistykään ihan odotusten mukaan. TPV:n kaatama Honka tulee luultavasti olemaan ykkösenä, mutta muuta on vaikea vielä sanoa. Oma minimitavoitteemme on sarjapaikka, mutta mitään tarkkaa tavoitetta ei ole lyöty lukkoon.

Helatorstaina oli helppo hymyillä. Kuva Juhani Järvenpää.


Sarja-avaus oli loistava – mutta vain kolmen pisteen arvoinen


Pallo-Veikkojen kausi alkoi yli odotusten. Fc Hongan kaatumiseen uskoi harva, vaikka TPV:n otteet olivatkin pitkin kevättalvea lupauksia antavia. Punakoneen taisteluilme oli läpi ottelun hyvä. Juoksukilpailuun tai koohottamiseen ei sorruttu, vaan vastustajaan pyrittiin iskemään oikeilla hetkillä. Prässissä löytyi paljon variaatiota. Kun Mikko Kruuti maalissa nappasi muutaman tärkeän torjunnan, voidaan voittoa pitää ansaittuna. Honka ei kyennyt sopeuttamaan pelisysteemiään Pyynikin pienelle kentälle, kun taas TPV käytti alustan tarjoaman pienen hyödyn fiksusti hyväkseen. Tosin TPV:n valmentajan Anssi Ylisen näkemys on hiukan skeptisempi kuin virittäytyneessä sieluntilassa ottelua seuranneen kannattajan.

- Ottelu itsessään oli oikeastaan nelijakoinen. Honka aloitti hyvin kummankin puoliajan ja tekivät ensimmäiset maalit. Minusta oli itse asiassa hyvä, että Honka teki avausmaalit. Pelasimme Hongan maalien jälkeen paljon vahvemmin. Peli ei ollut meiltä mitenkään erityisen hyvä, vaan esitys ailahteli aika paljon.

Avaus kauteen oli kuitenkin tuloksellisesti loistava. Mikä oli Honka-pelin isoin anti 3 sarjapisteen lisäksi?

- Pelaajien luotto omaan itseensä ja koko joukkueen toimintaan varmasti lisääntyi. Ainakin se käsitys vahvistui, että emme ole tehneet vääriä asioita talven aikana. Honka on ylivertainen joukkue tähän sarjaan, mutta meidän miehet eivät kalvenneet yhtään heidän rinnallaan.

Luovuus rakentuu harjoittelun kautta


Koska Ylinen on paitsi edustusjoukkueen päävalmentaja myös seuran valmennuspäällikkö, hänen ajatuksensa jalkapallosta saattavat vaikuttaa paljonkin siihen, millaiseksi seuraksi TPV muodostuu.

Mohamed Koroma (vas) viimeisteli Honkaa vastaan kahdesti. Kuva Juhani Järvenpää.

Näiden TPV:n kotimatsiennakkoiden yhteydessä pyrin hiukan keskustelemaan Anssin kanssa jostakin jalkapalloilullisesta teemasta. Huomautan, että teemat ja kysymykset ovat kirjoittajan laatimia, joten ne eivät ole aina kovinkaan lajispesifejä.

Anssi, mitä luovuus jalkapalloilussa tarkoittaa?

- Siihen liittyy yllätyksellisyys, ennalta-arvaamattoman ratkaisun löytäminen lähinnä hyökkäyspelaamisessa - sekä pallon kanssa että ilman palloa. Luovuus vaatii pelaajalta rohkeutta tehdä jotakin uutta, joka vähän poikkeaa normikaavasta. Se vaatii hyvää havainnointia kentällä.

Ylisen metodia on kuvailtu varsin pelaajalähtöiseksi ja keskustelevaksi. Rauhallisuus välittyy myös joukkueen tekemiseen.

- Mun tapaani johtaa kuuluu se, että en halua olla liian autoritäärinen. Pelaajalle pitää jäädä tilaa. Vastuu on eri asia kuin kuri. Käskyttämällä luovuutta kadotetaan. Luovuus vaatii nimenomaan rohkeutta olla omanlaisensa. Harjoittelutilanteet pyritään rakentamaan siten, että pelaaja itse ajattelisi ne läpi, että jokaista tilannetta ei annettaisi valmiina minun taholtani. Luovuus rakentuu harjoittelutilanteen kautta. Homma etenee erehdysten, onnistumisten ja oivaltamisen kautta.

Tietyt seikat TPV:n pelaamisessa pyritään hoitamaan tiukasti ns. pelikirjan mukaan. Pitää myös muistaa, että Ylisellä on ensimmäinen kausi menossa, ja pelaamiselle luodaan vasta perustaa.

- Esimerkiksi puolustuspelaamisemme kaavaan palataan joka pelin jälkeen, jos sieltä löytyy vääränlaisia vivahteita. Pelaajat tekevät käytännön työn, mutta pitkälti minä kerron miten kentällä toimitaan. En halua kovin luovia puolustusratkaisuja.

Arvoituksellinen ottelu


Maanantain ottelu voi olla Pallo-Veikoille todella haastava. Yksikään vastustaja ei sorru ylimielisyyteen TPV:tä vastaan Hongan kaadon jälkeen. Odotettavissa on varsin erilainen ottelu kuin Honkaa vastaan, jossa luoviakin ratkaisuja saatetaan tarvita.

Yleisö täytti idyllisen Pyynikin lehterit. Kuva Juhani Järvenpää.

- Maanantain ottelu on nyt kauden tärkein peli. Jokaisesta voitosta saa kolme pistettä ja ne ovat ihan yhtä arvokkaita niin Hongalta kuin Kiffeniltä. Tuloksellisesti hyvä Honka-peli on meille haaste siinä mielessä, että ajatellaanko siitä nyt jotain. Kiffenillä on voitto alla, kokeneita pelaajia ja aggressiivinen pelityyli. Helppoa ei tule olemaan, Anssi Ylinen kertoo.

TPV:n riveissä ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Ville Salonen on edelleen poissa. Takavuosien maalitykki Mika Ahonen on saavuttamassa parasta pelikuntoaan ja kakkosjoukkueen ottelussa mies on pelannut jo lähes täysiä minuutteja.

Mustat Hurmurit on tamperelaisille uusi tuttavuus. Joukkueen on kerrottu pelaavan melko rouheaa jalkapallo, jossa tilanteisiin tullaan joskus kovaakin. Varmaa on, että Pyynikillä edellytykset fyysiseen pelaamiseen ovat mitä otollisimmat. Myös mahdollisuus bussin parkkeeraamiseen oman maalin eteen saattaa houkutella.

Timo Salo, ketkä ovat Kiffenin kantavia voimia?

- Samuli Komulainen on meidän kantavia voimia, hänellä on tosin takaristiside poikki, joten hän ei ole valitettavasti nyt käytettävissä. Myös topparimme Otto Talvitie kuuluu kantaviin pelaajiin. Nuoremmasta kaartista voisi mainita Kolmosen Töölön Taistosta saapuneen Saku Klingan, joka on tullut joukkueeseen hyvin sisään.

Pyynikin kenttä on käytännössä alimittainen tälle tasolle: onko se Kiffenille etu vai haitta?

- Vaikea sanoa. Meille on yleensä sopinut iso kenttä, uskon kuitenkin että pystymme tappelemaan pienemmälläkin alueella. Juoksuvoimaisille pelaajille sopisi toki se, että olisi lääniä, johon pelata palloa. Emme ole näin snadeilla kentillä juurikaan pelanneet.

Ennakkosuosikin viitta on TPV:n harteilla, mutta aika moni seikka puoltaa myös Kiffenin mahdollisuuksia. Veikkaan, että maanantaina on luvassa tasainen ja vähämaalinen vääntö, jossa henkilökohtainen taito voi ratkaista ottelun.

Haetaan vertauskuvaa musiikin saralta. Kenties tarjolla on jotain tällaista:




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti